Hei huolestuneet isovanhemmat! Ja tietysti hei kaikille ystäville. Viime päivät on kuluneet kotona, sillä Noel on ollut sairas viime torstaista saakka. Kuume on kohonnut korkealle eikä perjantaina aloitettu antibiotti bakteeri tulehdukseen vielä ole auttanut. Tänään kävimme uudelleen lääkärissä. Ystävämme suositteli Ukundassa hyvää paikallista lääkäriä. Paikallinen pikku vastaanotto olikin erinomainen kokemus, ja lääkäri Irrini Kennedy todella osaava. Täällä on vaikea löytää oikeasti hyviä lääkäreitä. Aiemmin meitä hoitanut hyvä lääkäri vastapäisestä sairaalasta on matkustanut pois, joten paikan vaihdos oli paikallaan. Malariatesti uusittiin ja virtsanäyte osoittautui puhtaaksi. Kurkku oli hyvin ärtynyt ja lääkäri määritti siellä tulehduksen olevan. Aiemman antibiotin lisäksi Noel sai toisen antibiotin (täällä yleiseen bakteeriin) sekä kyseiseen ongelmaan tarkoitetun särkylääkkeen. Joten eiköhän niillä saada kuume laskettua ainakin huomiseen mennessä. Matka Masai Maraan on siirretty myöhemmäksi. Onneksi onnistui ilman valtavia lisäkustannuksia. Eli lepäily jatkuu, uusien elokuvien parissa...kaikkia alkaa jo kyllästyttämään.

Hieman piristystä toi Leonardoksen Italialaiset jäätelöt jotka saatiin haettua äsken. Helen lainasi meille autoa, ettei tarvinnut sairasta poikaa retuuttaa matatuissa. Joten olkaa huoleti mummit ja papat. Kiitos Mialle ja Niinalle hyvistä vinkeistä!

Näiden muutamien päivien aikana ei siis ole mitään erityistä pystynyt tekemään. Lazarus Masai toi meille perjantaina tilaamamme korut. Vau, mitä jälkeä! Kannattaa tilata häneltä koruja niiden jotka ovat tulossa tänne...jos haluaa masai koruja. Rannalla myytävät ovat monesti melko huonokuntoisia. Hänen valmistamat ovat kyllä huippuluokkaa. Hänen puhelin numeronsa täällä Keniassa on 0723567509.

Kuten aiemmin mainitsin hän puhuu hyvää englantia. Hän kertoi mielenkiintoisia asioita keskustelumme aikana Masai kulttuurista. Esimerkiksi taru jota kerrotaan yleisesti, että Masaiden tarvitsee (esim. ennen häitä) surmata leijona. Asia ei ole niin, Masait kunnioittavat villieläimiä, eivätkä halua niitä hevin tappaakkaan. Eipä täällä olisi leijoniakaan jos kaikki Masai miehet joutuisivat leijonan metsästämään.

Vinkiksi hän antoi, jos kohtaat leijonan älä jää tuojottamaan eläintä silmiin. Vilkaistuasi kierrät ”kunkun” kauempaa kiinnittämättä enempää huomiota. Samalla tavoin kuin gorillankin kohdatessa.

Toinen mielenkiintoinen keskustelunaihe oli Masaiden pitkä ikä ja heidän ruokavalionsa sekä käyttämät luonnon yrtit. Masait alkavat jo vauvaiässä lisäämään ruuanjoukkoon erilaisia yrttejä. Yrttejä muutetaan ja lisätään iän karttuessa. Näin heille kuulemma kehittyy vahva immuunijärjestelmä. Lazarus kertoi sairastelleensa vasta tänne rannikolle tulleessaan Samburusta. Hänen isoäitinsä oli kuulemma kuollessaan 125 vuotias. Yksinkertainen ruoka yrttien kanssa on ilmeisesti heille hyväksi (meillekkin!).

Kysyin häneltä myös onko hän kuullut kostaan valkoisen masain tarinan. Hän tiesi kyseisen Masai miehen, ei läheisesti, vain nähnyt. Mies kuulemma elelee kotikonnuillaan edelleen.

Siistijämme tiesi kertoa, että jokut ”Masait” jotka myyvät koruja ja muuta tavaraa rannalla eivät aina ole oikeita Masaita. Muutkit ovat huomanneet, että Masaina oleminen tuo enemmän asiakkaita! Mutta mistä sitä sitten erottaa, kaikilla oikeilla Masaillakaan ei ole suuria reikiä korvalehdissään tai arpikuviota poskissaan...ruumiinrakenteeseen ei voi luottaa. Tavallisesti Masait eivät puhu kovinkaan hyvin englantia, mutta kannattaa ”testata” Masai tietous niin voi varmistautua aitudesta...jo haluaa.